Toimitusjohtajapäivät pohti heti uuden vuosikymmenen alkajaisiksi menestystarinoiden syntyä. Teemat käsittelivät menestykseen tarvittavaa pitkäjänteisyyttä sekä kyvykkyyksien merkitystä strategian toteuttamisessa.
Vauhtia ajatteluun tarjosivat professori Lasse Mitronen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta sekä liikkeenjohdon konsultointiin keskittyneen Taiqu Acceleratorin perustaja ja toimitusjohtaja Kari Ålander.
Liiketoiminnan kivijalka on aina kannattava perusliiketoiminta, muuttuipa maailma ympärillä kuinka. Panostajan toimitusjohtaja Tapio Tommilan sanoin: ”Sille rakentuu pitkän aikavälin arvonluonti. Ja siksi yritysten on ylläpidettävä herkkyyttä ja reagointivalmiutta.”
Lasse Mitrosen pohdinta onnistuneesta strategiasta tukee Tommilan linjausta. Oikein tehtynä strategia varmistaa yrityksen uudistumisen, on Mitrosen viesti.
Hän on huomannut, että strategista johtamista vaivaa usein lyhytjänteisyystauti. Lääkkeeksi hän tarjoaa katseen nostamista käsillä olevan murroksen yli. Markkinat eivät enää yllätä, kun liiketoiminnassa osataan paitsi nähdä edessä olevat muutokset myös ennakoida ja hyväksyä ne. Perinteisen strategisen johtamisen lisäksi menestyvä liiketoiminta tarvitsee tietoisen uudistumisen johtamista.
”Yhden yrityksen sisällä voi olla erilaisia strategisia tilanteita, jotka vaativat erilaista johtamistyyliä, -kulttuuria ja -käytäntöjä. Olennaista on tämän ymmärtäminen ja hyväksyminen”, Mitronen tiivistää Voittajan strategia -teokseen (Alma Talent 2019) hahmottamaansa kolmen horisontin mallia.
Lopulta yrityksen kulttuuri ja käytänteet ratkaisevat strategian toteutumisen, joten Mitronen antaa kolme selkeää neuvoa: tee ensin päätös uudistua, käytä päätöksen toteuttamiseen aikaa ja ole uskottava sekä kokeile, kasvata ja juurruta luotu strategia.
”Tämä on hyvin epäsuomalainen tapa toimia, sillä se vaatii epäonnistumisen ja epävarmuuden sietämistä.”
Panostajan kehitysjohtaja Minna Telanne tiivistääkin asetelman osuvasti: ”Aika ja ajattelu ovat kehityksen vauhdittaja tai este.”
Taiqun Kari Ålander kaivaa menestystarinoiden luomiseen uutta näkökulmaa kyvykkyyksien tunnistamisesta ja osaamisen kehittämisestä.
Hän huomauttaa, että strategia itsessään on vahva tahdonilmaus isosta muutostarpeesta, joka edellyttää organisaation kriittisten kyvykkyyksien tunnistamista. Olennaista on myös ymmärtää, että kyvykkyys on aina organisaatiokeskeistä, kun taas kompetenssi on aina yksilökohtaista.
”Monelle on yllätys, että jos organisaatiolla ei ole oikeita kyvykkyyksiä, se on toimintakulttuurin kehittämisen este, mikä taas estää strategian toteutumisen.”
Ålander korostaa myös: ”Kun kompetenssi on riittävää, organisaation kyvykkyys nouse suuremmaksi kuin se alkuun oli.”
Minna Telanne tiivistää jälleen osuvasti: ”Prosessit osaamme, johtamisoppeja on, kilpailuetu syntyy prosessien väleissä. Nämä rajapinnat ovat menestymisen kriittisiä alueita.”
Panostajan foorumeilla, nyt siis vuotuisilla toimitusjohtajapäivillä, painottuvat strategisten hankkeiden edistäminen, osaamisen kehittäminen ja kannattavan liiketoiminnan rakentaminen ja tukeminen. Toimintamalli on keskeinen osa Panostajan tapaa tukea omistamiensa yhtiöiden kasvua ja kehitystä.
