Kauppalehti kirjoitti torstaina 12.1.2017 viime vuoden puolella toteuttamastamme projektista, jossa Tampereen yliopiston opiskelijat sparrasivat muutamien sijoituskohteidemme hallituksia digitalisoitumiseen liittyvissä asioissa.
Yllätyin iloisesti opiskelijoiden valmiudesta keskustella ja haastaa yritystemme hallitusten jäseniä. Monella opiskelijoista oli jo vahva kosketuspinta ja kokemusta yrittämisestä.
Digitalisaatio, globalisaatio, ilmastonmuutos, blockchain-teknologia – siinä vain muutamia megatrendejä tai teknologiota, jotka nousivat keskusteluissa esille. Nämä ilmiöt vaikuttavat yrityksiin ja edellyttävät, että yrityksissä on oltava valmius nopeisiin ja mittaviinkin muutoksiin. Digitalisaation myötä asiakkaiden toiminnan muutokset vaikuttavat yrityksiin entistä dramaattisemmin.
Yritykset eivät ole saaria
Kirjoitin viime syksynä Boston Consulting Groupin tutkimukseen liittyvästä keskustelusta, josta jäi mieleeni toteamus siitä, että suomalaisfirmojen hallitukset jäävät jälkeen digiosaamisessa. Viimeistään tämä herätteli pohtimaan, miten voisimme kehittää yritystemme hallitusten digitaitoja.
Toimittaja Emil Elo muistutti Kauppalehden jutussa myös siitä, että ”pk-yrittäjän ei pitäisi kuvitella olevansa saari”. Yritysten tulisi pyrkiä pois omia näkökulmia vahvistavavasta ympäristöstä ja ymmärtää, ettei oma tietotaito välttämättä riitä.
Juuri tässä pyrimme auttamaan verkottamalla yhtiöitämme paitsi toistensa myös ulkopuolisten asiantuntijoiden, tässä tapauksessa tulevaisuuden tekijöiden kanssa. Panostajan liiketoimintaa on omistaminen ja kehittäminen, mutta myös omistamista ja sen välineitä on kehitettävä muuttuvassa ympäristössä.
Rohkeus myöntää yrityksen menosuunta
Panostajan Hallitusforumissa viime lokakuussa tulevaisuudentutkija Mika Aaltonen heitti meille haasteen siitä, että hallituksilla tulisi olla kykyä ja erityisesti rohkeutta myöntää, mihin yritys on tällä hetkellä menossa ja reflektoida johtamista tulevaisuuden haasteisiin. Nyt otimme opiskelijoiden avulla isoja askeleita tähän suuntaan.
Me omistajat edellytämme yrityksiltä uudistumiseen ja muutosvalmiuteen liittyviä asioista, mutta tukeeko oma työskentelytapamme yritykseltä vaadittavaa uusiutumiskykyä? Jos hallitus edellyttää yhtiöltä kasvua uudistumisen kautta, sen tulisi myös ensimmäisenä muokata omia toimintatapojaan esimerkkinä koko organisaatiolle ja päästää irti vanhoista toimintatavoista.
Harjoittelimme tätä nyt toteutetun projektin yhteydessä yhdessä opiskelijoiden kanssa ja varmasti myös jatkamme tämän osa-alueen kehittämistä. Eikä tämä ole ainoa omistamisen osa-alue, jossa riittää kehitettävää tulevaisuuden kasvuyrityksiä varten.
Heräsikö sinulle ajatuksia aiheesta? Jatketaan keskustelua Twitterissä!