Millaista nuoruutta hallitustyöskentelyssä tarvitaan?

Panostajan toimitusjohtaja Juha Sarsama kirjoitti edellisessä blogipostauksessa Panostajan järjestämästä digiworkshopista muutamien sijoituskohteidensa hallituksille yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa. Opiskelijat antoivat hallituslaisille tarvittavaa tietoa ja näkemystä digimaailmasta.

Panostaja näyttää olevan etulinjassa nuoremman polven ajatusten tuomisessa hallitustyöskentelyyn. Hallituksen perimmäinen tehtävä suomalaisessa osakeyhtiössä on varmistaa, että yhtiö on hyvin johdettu. Mitä väliä tässä tehtävässä on hallituksen jäsenten iällä? Miksi nuoria kannattaisi ottaa hallituksiin?

Ja miten nuoruus oikeastaan edes määritellään? Onko nuoruutta vähäinen kokemus, fyysinen ikä, aikainen tietokoneen käytön aloittaminen vai erilainen ajattelutapa?

Nuoruus on suhteellinen käsite

Olin ensimmäistä kertaa liiketoimintayhtiön hallituksessa jo parikymppisenä, mutta silti minua ei pidetty nuorena. Olimme kaikki jäsenet yhtä untuvikkoja kaikilla mittareilla. Kokemusta ja osaamista olisi kaivattu.

Myöhemmin olin kolmen vuoden ajan yksi Suomen nuorimpia ELY-keskusten rahoittamia sukupolvenvaihdoskonsultteja. Nippa nappa kolmekymppisenä keskustelin kuusikymppisten kanssa siitä, mitä he tekevät sen jälkeen, kun firman avaimet otetaan pois. Mielestäni suhteellisen vähäinen ikäni ei ollut tässä tapauksessa etu eikä haitta. Tiesin, että ihmisen tapa katsoa maailmaa muuttuu elämänvaiheiden mukana, joten ymmärsimme toisiamme.

Huomattavasti vaikeampaa minulle on ollut löytää yhteyttä Trumpin ja Brexitin kannattajiin. Tosin hetken mietittyäni oivallan, että Trumpin ja kumppanien menestyksestä iso osa on digitalisaation ja sosiaalisen median ansiota. He siis edustavat politiikan ”uusia liiketoimintamalleja”. Eli siis niitä samoja asioita, joita pidämme perinteisesti erityisesti nuorten osaamisalueena.

Eri sukupolvet tarvitsevat toisiaan

Hallituksen tulisi ennen kaikkea olla sellainen, joka kykenee johtamaan yritystä pitäen sen kiinni ajassa ja muutoksessa. Moniin hallituksiin, joissa on vain ”aikuisempia” jäseniä, nuoremman polven jäsenen ottaminen tekisi hyvää. Nuoremman polven hallitustekijä voi tuoda luonnollisesti tuoda substanssiosaamista tai erilaisen maailmankuvan päätöksentekoon. Aivan kuten varttuneempikin jäsen.

Nuoruus voi näkyä hallituksissa myös tuoreina ideoina ja näkökulmina. Esimerkiksi kulttuurin merkitys, myynti ostamista avustavana toimintana, digitalisaation mahdollistamat tai verkostomaiset liiketoimintamallit ovat minun ikäluokkani maailmassa arkipäiväisiä asioita.

Kaikilla ikäluokilla näin ei ole, mutta siellä toisaalla on varmasti muuta viisautta. Vastaavasti nuorten hallituksiin kannattaisi siksi pyytää kokemusta mukaan, varoen kuitenkin sormi pystyssä opettamista.

Uskon, että parhaimpia lisäarvoja tuottavat ne hallitukset, joissa on rohkeutta ottaa jäseniksi aidosti erilaisia ihmisiä ja ottaa ilo irti erilaisuudesta avoimella keskustelukulttuurilla.

Jaakko Ranta on Future Board ry:n puheenjohtaja. Future Board ry:n jäseninä on noin 70 liiketoimintayhtiöiden hallituksissa toimivaa alle 40-vuotiasta henkilöä, jotka haluavat kehittää hallitusosaamistaan.