Tulevaisuuden menestyjät ymmärtävät oman tilansa suhteessa ympäristöönsä ja kehittävät jatkuvasti taitojaan sopeutua muutokseen. Muutos ilman hallinnan tunnetta merkitsee uhkaa ja uhka synnyttää stressiä. Meillä on vasta kalpea aavistus siitä, miten maailma tulee muuttumaan seuraavan 10 vuoden aikana. Ihmisen ymmärrys- ja toiminnanohjausjärjestelmä sen sijaan tuskin muuttuu.
Stressi syntyy mielen tulkinnasta ympäristöstä, ärsykkeistä tai muutoksesta, johon liitämme jonkinasteista uhkaa. Tähän tulkinnan ketjuun kehon fysiologia ja edelleen mieli, vastaavat monimuotoisella muutoksen sarjalla. Stressi on siis kolmen tekijän summa:
- Ympäristö ja ärsykkeet
- Mielen kyky tulkita
- Kehon ja mielen kyky ja resurssit käsitellä vastetta eli kuormaa.
”Stressi on kehon yleisreaktio, mihin tahansa muutosvaatimukseen.” -Hans Selye
On hyvin henkilökohtaista, minkä mieli tulkitsee uhaksi ja miten käsittelemme siitä syntynyttä kuormaa. Uhka voi olla illuusio uhasta tai se voi merkitä todellista vaaraa. Se, mikä meitä stressaa tai mihin erityisesti tarvitsemme vahvistusta, jää monesti henkilökohtaisen selvityksen varaan. Esimerkiksi toisia ahdistaa työyhteisöissä muutos ja toisia ahdistaa se, että mikään ei muutu. Tarvitsemme siis ymmärrystä niistä tekijöistä, mitkä kuormittavat juuri minua. Asia ei ole ihan itsestään selvä, sillä olemme pääsääntöisesti tapaorientoituneita ja arkeamme ohjaavat totutut rutiinit ja tavat. Näin ollen selvitystehtävä voi olla yllättävän haasteellinen ja tämän vuoksi moni jopa luopuu haasteesta.
Totumme pikkuhiljaa mieltä kuormittaviin asioihin, koska olemme erittäin sopeutuvaisia ja totumme muutenkin mitä kummallisimpiin asioihin. Pikkuhiljaa kasautunutta kuormaa on vaikeaa huomata. Hyvänä esimerkkinä toimii lomasairastaminen. Viimeiset viikot ja päivät töissä ennen lomaa ovat yleensä kiireisiä ja pystymme vastustamaan kehon ja mielen varoitusmekanismeja, koska meillä on ajallinen päätepysäkki tiedossa. ”Kyllä tämä tästä, painan lomaan asti ja sitten lepään”. Kun loma alkaa, tahdonvoiman resurssit on käytetty ja hanskat tippuvat. Yleensä tässä vaiheessa esimerkiksi flunssa saa paikan iskeä.
Stressinsietokyky kasvaa altistumisen myötä, mutta vain jos kykenemme käsittelemään kuormaa ja palautumaan siitä. Kattilan polttaminen on liian riskialtis tapa yrittää kasvattaa omaa henkistä suorituskykyä. Tämän vuoksi aikaiset varoitusmerkit, jotka kertovat liiallisesta kuormituksesta ovat tärkeitä viestejä, joita tulee kuunnella ja joihin tulee reagoida. Tiedätkö, mitkä ovat sinun varhaiset varoitusmerkkisi. Jos tiedät, uskotko niitä?
Lopuksi vielä kolme tehtävää, joiden kautta voit lähestyä omaa resilienssiäsi:
- Selvitä, mikä sinua stressaa eniten arjessa. Muista että tämä voi olla hyvinkin suhteellista.
’ - Mieti, voitko vaikuttaa ympäristöösi tai ärsykkeisiin, kuten keskeytyksiin, häiriöihin tai töiden kasautumiseen.
’ - Muista, että voit vaikuttaa omaan suhtautumistapaasi eli mielen tulkintakykyyn. Henkinen suorituskyky koostuu fyysisten, kognitiivisten ja emotionaalisten taitojen kokonaisuudesta ja mahdollisuudesta kehittää näitä taitoja.
Harri Gustafsberg on henkistä suorituskykyä valmentava, tutkiva ja kehittävä filosofian tohtori. Harri on lisäksi tietokirjailija ja suosittu yritysluennoitsija. www.mentoritiimi.fi Harri Gustafsberg @GustafsbergH @gustafsberg