Juristit kohtaavat digitalisaation

Harva meistä yhdistää spontaanisti sanat ”digitalisaatio” ja ”juridiikka”. Useimpien mielestä juristit ovat perinteisiä käsityöläisiä, joiden tulee aina räätälöidä kaikki sopimukset ja toteuttaa yksinkertaisetkin prosessit monimutkaisella tavalla.

Tämä näkemys vallitsee erityisesti juristien itsensä keskuudessa. Miellämme helposti itsemme ikään kuin keskiaikaisiksi velhoiksi, jotka kehittävät savuverhon takana omia loitsujaan, joiden tarkoituksena on suojata yhteisöään pahaa vastaan.

Juristien työtä ei siis juurikaan pidetä läpinäkyvänä, ja heidän tuottamaa lisäarvoa on vaikea ymmärtää. Myöskään sanoja ”tehokkuus” ja ”automatisointi” ei helposti yhdistetä juristien toimintaan. Voidaanko tätä käsitystä muuttaa ja voivatko juristit muuttua?

Digitalisaatio tulee ajan myötä muuttamaan toimialaamme merkittävästi. Kyse ei ole kenenkään halukkuudesta muuttua tai muuttaa vaan kehitys on tullut jäädäkseen. Palveluntarjoaja, joka ei muutu ja kehitä kilpailukykyään, katoaa. Asiantunteva asiakas eli ostaja valitsee keneltä palveluja ostaa, jolloin kehittyvien palveluntarjoajien liiketoiminta kasvaa ja valtaa markkinaosuuksia. Asiakaskäyttäytymisellä on iso merkitys kehityksen nopeuden kannalta.

Alla käsittelen toimialamme eri osa-alueita, joihin digitalisaatio tulee erityisesti vaikuttamaan.

1. Läpinäkyvyys ja integraatio

Ensimmäinen ratkottava haaste liittyy läpinäkyvyyteen. Yritysasiakkaiden täytyy ymmärtää, mitä juristeiltaan tarvitsevat, mitä juristien tulisi tuottaa, miten ja missä aikataulussa. Juristien puolestaan täytyy osata viestiä, mitä heidän mielestään pitää tehdä sekä miten ja miksi.

Perinteisesti juristin rooliin on luettu riskienhallintaan liittyvät tehtävät, mutta tosiasia on, että juridiikka asianmukaisesti integroituna liiketoimintaan voi positiivisesti tukea ja kehittää sitä entistä kilpailukykyisemmäksi. Tästä aiheesta voisi kirjoittaa oman bloginsa.

Läpinäkyvyys voidaan ja tulee toteuttaa monella eri tasolla: mitä on tehty, miksi ja miten sekä mitä aiotaan tehdä ja missä järjestyksessä. Tiedon ja asiakirjojen arkistointi tuo tehokkuutta. Samoja asiakirjoja voidaan kierrättää ja käyttää yhä uudestaan edellyttäen, että järjestelmät ovat kunnossa. Tämä pätee niin yksittäisiin projekteihin kuin yhtiön koko juridiseen perustaan.

Juristin ja liiketoiminnan välillä täytyy olla jatkuva dialogi – yhteistyö ei saa olla reaktiivista reagointia kumpaankaan suuntaan vaan proaktiivista suunnittelua ja toteutusta hyvässä yhteistyössä. Juristien ja juridiikan integrointi liiketoimintaan on välttämätöntä liikejuridiikan tuoman lisäarvon maksimoimiseksi.

Digitalisaatio tuo mukanaan työkalut integraatioon ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi.


2. Palvelutuotanto

Digitalisaation toinen tärkeä dimensio on sen vaikutus itse palvelutuotantoon. Tässä on paljon tehtävissä sekä tuote- että prosessipuolella.

Juridiikka tulee jatkossakin vaatimaan ihmistyötä, kun on kyse vaikeiden kokonaisuuksien hahmottamisesta ja suunnittelusta, mutta automatisointi tulee vääjäämättä yleistymään yksinkertaisisten ja usein toistuvien tehtävien ja tuotteiden puolella.

Määrätietoisen analytiikan lisääminen tuotantoprosessiin lisää myös palvelun laatua. Prosessit ja asiakirjat voidaan järkevästi standardisoida ja automatisoida tiettyyn pisteeseen. Algoritmien ja datan systemaattisen käytön myötä automatisointi tulee jatkumaan yhä vaikeampien asioiden käsittelyyn yhä laadukkaammin.

Uskon vakaasti siihen, että liikejuridiikan tulevaisuus on juristien ja automaation kehittyvässä vuorovaikutuksessa. Ihmisiä tarvitaan aina. Heidän roolinsa ja tehtävänsä tulevat vain kehittymään parempaan suuntaan.

3. Hintataso

Digitalisaation tuoma automatisointi tulee näkymään myös juridisten palveluiden hintatasossa. Automatisoinnilla aikaansaadut hyödyt voi ja tulee jakaa palveluntarjoajan ja asiakkaiden välillä. Tällä menetelmällä varmistutaan siitä, että palveluntarjoaja pysyy kilpailukykyisenä ja asiakkaat pysyvät tyytyväisinä.

Toinen myös ennustettavissa oleva, mutta haasteellisempi kehitys liittyy hinnoittelurakenteeseen. Investointien ja tehokkuuden nostamisen myötä arvioni on, että palveluntarjoajat tulevat asteittain siirtymään tuntipohjaisesta hinnoittelumallista ensin tuotospohjaiseen ja lopuksi arvoperusteiseen hinnoitteluun. Moni haluaisi jo nyt siirtyä siihen, että maksettaisiin laadusta ja arvosta – ei tehdyistä tunneista.

Ennustan, että juridiikan hyöty- ja kustannussuhde tulee asteittain paranemaan digitalisaation edetessä.

Lopuksi

Fondialla olemme määrätietoisesti kehittäneet kaikkia yllä mainittuja asioita yhtiön perustamisesta saakka. Olemme jo pitkään työskennelleet sähköisessä rajapinnassa ja tulemme lähiaikoina lanseeraamaan uuden, entistä paremman rajapinnan, jolla uskomme olevan erittäin positiivinen vaikutus läpinäkyvyyden ja juridiikan integraatiossa asiakkaidemme liiketoimintaan.

Meidän strategiamme lähtee siitä, että haluamme tuottaa entistä fiksumpia ratkaisuja asiakkaillemme. Haluamme digitalisoitua, siirtyä arvoperusteiseen laskutukseen ja jakaa hyödyt asiakkaidemme kanssa.


Mårten Janson
on suomalaiseen yritysjuridiikkaan erikoistuneen lakitoimisto Fondian perustajaosakas. Erityisesti viime aikoina Fondialla on määrätietoisesti kehitetty liiketoiminnan eri osa-alueita digitalisaatiota silmällä pitäen. Panostaja ja Fondia ovat tehneet pitkään yhteistyötä yrityskauppoihin liittyvissä transaktioissa.