Uudistuminen on yrityselämän elinehto. Yritysten tulee kehittää toimintaansa jatkuvan parantamisen periaatteella pärjätäkseen kilpailussa ja asiakkaan palvelemisessa.
Erityisesti digitalisaatio on merkittävä pelinmuuttaja monen yrityksen toiminnassa. Ei ole yritystä, joka ei pohtisi, mitä se heille tarkoittaa. Myös rajojen ulkopuolelta tuleva kilpailu, heikentyneet viennin näkymät, yllättävät tilanteet maailmalla, kuten Brexit, sekä kuluttajien häilyvä käyttäytyminen luovat nyt suuria haasteita.
Yrityksiltä ja niiden omistajilta vaaditaan uudistumiseen rohkeaa riskinottoa ja syviä taskuja, mutta myös ympäristöllä on suuri merkitys. Suomalaiset yritykset voisivat olla jo huomattavasti pidemmällä uudistumisessa, jos toimintaympäristömme rohkaisisi siihen enemmän.
Aikaisemman menestyksen jäykät rakenteet uhkatekijöinä
En hyväksy väittämiä siitä, että olisimme Suomessa tyhmempiä, laiskempia tai henkisesti kykenemättömiä uudistumaan muihin maihin verrattuna. Itse asiassa uskon, että Suomen aikaisempi menestys on meille yksi uhkatekijä.
Vaikka ajat muuttuvat, työmarkkinat perustuvat edelleen kolmikantaiseen työmarkkinamalliin, joka ankkuroi talouden kustannuskehityksen ja työmarkkinoiden sääntelyn yleissitovilla työehtosopimuksilla ja erilaisilla ”tupoilla” tiukasti yhteen joustamattomaksi kokonaisuudeksi. Suurten teollisten yritysten menestys teki mallista toimivan.
Nyt toimialarajojen häilyessä ja työtapojen muuttuessa tästä vanhasta menestystekijästä on tullut rakenteellinen jäykkyys, joka estää yrityksiä työllistämästä Suomessa. Tämä tunnustetaan laajasti ja yleissitovuuden mielekkyyttä pohditaan jo suomalaisissa kahvipöydissä.
Myös päättäjät tuskailevat asian kanssa. Näin pitkään käytössä olleita rakenteita ja sopimuskulttuuria on hankala muuttaa pieninä paloina, koska koko rakenne pitäisi uudistaa. Esimerkiksi käy kilpailukykysopimus, jota väännettiin yli vuoden verran. Se lähti hyvällä vauhdilla liikkeelle, mutta tulokset jäivät vaisuiksi. Työmarkkinamaailman hyödyt olisivat olleet suuremmat, jos paikallista työpaikkatason sopimista olisi voitu merkittävästi laajentaa.
Osaavat kumppanit sparraajina ja rahoittajina tervetulleita
Helpottaaksemme yritysten uudistumista tarvitsemme riskinottoon kannustavaa verotusta, mahdollisimman kevyttä byrokratiaa ja sääntelyä sekä joustavia työmarkkinoita. Nyt meillä joustavat vain yritykset, jotka usein toteavat yrittämisen olevan helpompaa Suomen rajojen ulkopuolella.
Mallia voidaan katsoa esimerkiksi keskeisimmistä kilpailumaistamme Ruotsista ja Saksasta. Molemmissa maissa työpaikkasopiminen sujuu ongelmitta. Näissä maissa on myös tehty omistajan verotuksen puolella kannustavampia ratkaisuja.
Samalla kun rakenteiden tulisi olla entistä joustavampia, myös rahoittamisen tavat ovat murroksessa. Vanha pankkiperusteinen malli ei enää toimi. Nyt oma pääoma on kuningas, sillä pankkien hanat aukeavat entistä harvemmille. Taloudesta tulee entistä palveluvetoisempaa. Tämä vuorostaan tarkoittaa pienempiä taseita, joista löytyy vähemmän vakuusmateriaalia kuin teollisissa yrityksissä. Samalla riskinoton tarve on aikaisempaa suurempi, kun yritys kohtaa disruption ja haastaa oman liiketoimintamallinsa.
Maailmantalouden teknologinen murros haastaa vanhat toimintamallit. Yritysten ja yhteiskuntien muutospaine on ennennäkemätön. Murroksessa menestyminen edellyttää kykyä ottaa pitkäjänteisesti riskiä ja vahvaa visiota siitä, miten asiakkaiden ongelmat tehokkaimmin ratkaistaan. Tässä työssä tarvitaan osaavia ja näkemyksellisiä kumppaneita niin sparrauksen kuin rahoituksen puolella.