Panostajan kehitysjohtaja Minna Telanne on tyytyväinen. Yhtiön sijoituskohteet ovat selvästi innostuneet viime vuoden lopulla käyttöön otetusta Pulssi-kyselystä. Vastausprosentit ovat olleet hyviä, mutta vastausprosentteja tärkeämpiä ovat yhtiökohtaiset avoimet kysymykset. Vastausten perusteella kysely on koettu selkeästi hyödylliseksi.
Vastauksista näkyy, että ihmisillä on halu sitoutua ja osallistua omalta osaltaan organisaation toiminnan kehittämiseen. Kyselyn raportointi on luontevasti lisännyt viestintää keskeisistä asioista, mikä puolestaan on jo vienyt kehitystä toivottuun suuntaan monessa yhtiössä.
”Organisaatiotason tuloksista näkee yleisesti ottaen suuntaa eli onko mitään isompaa muutosta tapahtunut tai onko joku tulos hälyttävällä tasolla ja vaatii toimenpiteitä.”
Telanne on huomannut, että kun jokin asia nousee esille, siihen myös keskitytään ja sen parantamiseksi aletaan tehdä töitä ihan eri tavalla kuin aiemmin. Tämä on tuonut jo tulosta monessa yhtiössä. Lähtötilanteessa tyydyttävällä tasolla olevia toimintoja on parannettu merkittävästi.
Pulssin onkin oltava eräänlainen On line. Sen on mentävä niin yhtiön hallituksen, johtoryhmien kuin koko organisaation läpi. Läpinäkyvyys ja avoimuus ovat tärkeitä. Ja se, että tieto on yhdenmukaista kaikille.
Systemaattinen ja säännöllinen Pulssin mittaaminen on keino päästä kiinni organisaation kehityksen kannalta merkittäviin tekijöihin hyvissä ajoin. Esille nouseviin asioihin pitää myös ehtiä reagoimaan, jotta Pulssin hyödyt toteutuvat.
Kyselyn tulokset ovat paitsi tuoneet oivalluksia aihealueista, joilla parannukset ovat tarpeen myös toimineet vahvistavina ja tukevina näkemyksinä jo tehtyihin linjauksiin.
”Olemme valinneet kehityskohteita tuloksien perusteella ja seuranneet kehitystoimenpiteiden vaikutusta.”
Pulssi on toiminut niin ikään aktivaattorina lisäselvitysten tekemiseen ja antanut tarvitun impulssin ryhtyä toimeen asioissa, jotka ovat jo olleet tiedossa, mutta jääneet jostain syystä odottamaan.
”Tuloksia on hyödynnetty tukena ja ohjauksena nykyisiin toimenpiteisiin. Esimerkiksi niitä tekijöitä, joita on nostettu arvostuksessa esille, pyritään pitämään yllä ja vahvistamaan jatkossakin. Kehittämiskohteet ovat pääasiallisesti olleet tunnettuja ja tunnistettuja, ja joiden eteen on toimenpiteitä tehty ja suunnitteilla.”
Pulssi toimii vahvana kannustimena.
”Olemme nostaneet esiin kehuja saaneet asiat ja hyvät tulokset ja vahvistaneet niitä kiittämällä henkilöstöä hyvän työilmapiirin luomisesta.”
Pulssi on otettu sijoituskohteissa osaksi johdon mittareita. Perustelut ovat eri yhtiöissä selkeät.
”Erityisesti yksikkökohtaiset tulokset kiinnostavat. Niistä pystyy seuraamaan, miten tyytyväisiä tai tyytymättömiä esimiestyöhön, johtamiseen ja muuhun toimintaan ollaan.”
Pulssi lähetetään yrityksiin joka toinen kuukausi. Kahden kuukauden välein toistuva kysely jättää tilaa myös reagoida esiin nouseviin asioihin.
Panostajan Pulssi rakentuu neljästä yhteisestä ja muutamasta vaihtuvasta yrityskohtaisesta kysymyksestä. Vastaukset ovat niin Panostajan kuin yrityksen itsensä käytettävissä.
Jotta Pulssi ei jää pelkäksi kyselyksi vaan kasvaa vuorovaikutukseksi, vahvaksi dialogiksi niin Panostajan ja yrityksen välillä kuin kunkin yrityksen sisällä, vaatii se raporttien käsittelyä kaikissa työntekijäryhmissä. Samalla korostuu työntekijöiden oma vaikuttamisen mahdollisuus yhtiön ja oman työn kehittämiseen.