Kesän aikana julkistettiin kaksikin uutta tutkimusta yritysten hallitustyöstä ja siihen liittyvistä haasteista ja kehitystarpeista. Sekä Boston Consulting Group (How Nordic Board Create Exceptional Value) että Deloitte (EMEA 360 Boardroom Survey) julkaisivat asiaa koskevat tutkimuksensa kesäkuussa.
Itselläni jäi BCG:n tutkimukseen liittyvästä julkisesta keskustelusta mieleeni lähinnä otsikko ”Suomalaisfirmoissa on tehottomat hallitukset” ja toteamus siitä, että suomalaisfirmojen hallitukset jäävät jälkeen digiosaamisessa.
Erityisesti minua jäi vaivaamaan ajatus siitä, mitä se digiosaaminen oikeastaan on ja kuinka paljon sitä löytyy itseltäni tai sijoituskohteiltamme, joihin enemmistöomistajana valitsemme hallitukset.
Digiosaaminen – mitä se on?
Digiosaamisen ja hallitustyön osalta on mielestäni tehtävä ero siinä, onko yritys vasta elinkaarensa alussa vai tilanteessa, jossa se joutuu pohtimaan digitalisaation vaikutusta omaan liiketoimintamalliinsa.
Startup-vaiheessa hallituksen jäsenten digitalisaation liittyvä erityisosaaminen korostuu esimerkiksi teknologiavalinnoissa, osaamisen johtamisessa ja kontakteissa. Joissain tilanteissa hallitus ei ehkä kykene arvioimaan johdon esityksiä ilman syvällistä ohjelmistopuolen osaamista.
Jo vakiintuneen toiminnan osalta tilanne on hiukan erilainen – digiosaaminen on enemmän sen ymmärtämistä, mitkä asiat ja trendit voivat vaikuttaa nykyiseen toimintaan.
Kaupallinen yritysten välinen 3D-tulostus on Gartnerin Hype Cycle -raportin mukaan siirtymässä tuottavaan vaiheeseen, ja sen ennustetaan kaupallistuvan hyvinkin nopeasti. Logistiikkayhtiön hallituksessa varmasti ja toivottavasti ymmärretään miettiä, mitä uhkia ja mahdollisuuksia 3D-tulostus tuo eteen. Mutta moni muukin toimiala on 3D-tulostuksen osalta saman pohdinnan äärellä.
Digiosaaminen hallituksissa nousisi kohisten, jos syksyn kokousten asialistalle otettaisiin Gartnerin uusin Hype Cycle -raportti ja pohdittaisiin yhdessä, mitä seuraavan 2–5 vuoden aikana kaupallistuvat uudet teknologiat tarkoittavat itse kunkin liiketoiminnalle – ja tämä ajatuksen kirjoitin samalla, kun katsoin itse peiliin.
”Stay Hungry, Stay Foolish”
Digiosaamiseen liittyy myös ymmärrys siitä, kuinka nopeasti muutokset voivat tapahtua sekä miten muutoksiin liittyviä hiljaisia signaaleja löydetään ja osataan tulkita.
Jos itse edelleen lähtee kesken kokouksen laittamaan kolikoita parkkimittariin tai ei ymmärrä, miten yrityksen johtoryhmä ja tiimit hoitavat asiansa WhatsAppissa, on vaikeaa vaatia johdolta vastauksia siihen, mikä teknologinen murros tai trendi murentaa nykyisen liiketoimintamallin. Steve Jobsin viisaus sopii mielestäni myös hallitustyöhön: ”Stay Hungry, Stay Foolish”. Helpommin sanottu kuin tehty tässä corporategovernancea ja MAR:ia täynnä olevassa todellisuudessa.
Hallituksen puheenjohtajat voisivat ottaa tavoitteeksi rikkoa kokousrutiinit muutaman kerran vuodessa jonkun uuden kokouskäytännön tai asiakokonaisuuden avulla. Ja hallitusportaalin käyttöönotto tuo digitaalisuuden eläväksi myös hallitukselle.
Me olemme ottaneet omistamissamme yrityksissä selkeitä askeleita digiosaamisen lisäämiseksi, mutta siitä kerromme lisää myöhemmin.
Ja lopuksi haluan huomauttaa, että BCG:n tutkimuksen mukaan parhaat hallitukset ottavat aktiivisesti osaa yrityksen toimintaan, kyseenalaistavat strategiaa ja tapaavat hyvin usein. Mitähän ne muut tekevät?