Panostajan sijoituskohde Lenio on muuttanut ohjelmistokehityksensä tekoälypohjaiseksi alle kahdessa vuodessa. Muutos on vauhdittanut tuotekehitystä, muuttanut kehittäjien työtä ja tuonut tiimiin kokoansa enemmän tehoa. Tekoälypohjainen koodaaminen mahdollistaa yhä nopeamman ja monipuolisemman asiakastarpeisiin vastaamisen, ja vauhdittaa Lenion kasvua.
Kasvutarina-artikkeleissa kerromme konkreettisten esimerkkien kautta, millaisia valintoja Panostajan yhtiöissä on tehty kasvun eri vaiheissa ja mitä niistä on opittu. Kasvutarinat on suunniteltu hyödyllisiksi käytännön tarinoiksi kunnianhimoisille kasvuyrityksille. Artikkelit ovat vastinpareja Pelikirja-artikkeleille – Kasvutarinoissa Pelikirjan ajattelu viedään käytäntöön.
Lue aiempi Pelikirja-artikkeli täältä.
SaaS-yhtiö Lenion teknologiajohtaja Jyrki Saario kertoo, että tekoälyllä ratkotaan ennen kaikkea asiakastarpeita.
– Pohjalla täytyy olla ymmärrys siitä, mitä asiakas oikeasti tarvitsee. Kun se on selvillä, ohjelmistokehitys vastaa tarpeen ratkaisemiseen. Siinä kohtaa tekoäly tulee mukaan kuvioon. Se kirjoittaa koodia ja toimii kehittäjän sparrauskaverina, Saario sanoo.
Liikkuvaan työhön suunniteltua toiminnanohjausratkaisua tarjoava Lenio kehittää sovellustaan jatkuvasti. Muutosten tekeminen sovellukseen vaikuttaa yleensä useaan tekijään, jotka ovat keskinäisriippuvaisia. Tekoäly auttaa kehittäjiä hahmottamaan kokonaiskuvan ja löytämään parhaan ratkaisun.
– Tuoteomistaja kertoo tekoälylle, mitä muutoksia haluaa tehdä sovellukseen, ja tekoäly kertoo, miten se onnistuu. Se pystyy lukemaan koko lähdekoodin läpi muutamassa sekunnissa ja kertomaan, mihin kaikkeen muutos vaikuttaa. Tekoäly auttaa meitä löytämään erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja ja arvioimaan niiden vaikutuksia. Kehittäjät käyvät koodin ja kokonaisuuden huolellisesti läpi ja vastaavat viime kädessä lopputuloksesta, Saario kertoo.
Rohkea kokeilukulttuuri mahdollisti nopean muutoksen
Lenion siirtymää tekoälypohjaiseen ohjelmistokehitykseen on tehty koko Lenion tuotekehitystiimin voimin, yhdessä kokeillen ja keskustellen.
– Olemme olleet todella avoimin mielin liikkeellä ja vieneet kokeiluja tarkoituksella rajoille asti. Monesti olemme huomanneet, että ne, mitä aluksi pidimme teknologian rajoina, olivatkin aivan liian varovaisia arvioita. Toisaalta olemme uskaltaneet myös luopua sellaisista kokeiluista, jotka eivät toimineet, kertoo Saario.
Tekoälyn käyttöönotto on nopeuttanut ohjelmistokehitystä Leniolla valtavasti. Saarion mukaan tekoälyn vahvistamana Lenion kuuden hengen kehitystiimi vastaa karkeasti 20 hengen tiimiä.
Kehittäjiä tarvitaan, vaikka työnkuva muuttuu
Asiantuntijan rooli ohjelmistokehityksessä tekoälyn ohjaajana ja sparraajana on tärkeä.
– Tällaisissa muutoksissa koodarille saattaa ensin tulla sellainen olo, että tarvitaanko minua enää mihinkään. Tekoäly ei kuitenkaan ole virheetön, ja kehittäjän tehtävänä on huomata ja korjata virheet sekä ymmärtää kokonaisuutta. Tulevaisuuden osaajienkin olisi tärkeää osata koodata, vaikka tekoäly kirjottaisikin koodin, sillä silloin osaa hahmottaa kokonaisuutta ja hallita sitä. Tekoäly on hyvä renki, mutta huono isäntä, Saario sanoo.
Saario korostaa, ettei tekoäly pysty aivan mihin tahansa. Esimerkiksi Lenion ohjelmiston kaltaisen kokonaisuuden luomiseen ei riittäisi, että osaa käyttää tekoälyä, vaan mukaan tarvitaan ohjelmistokehittäjien asiantuntemusta.
Nopeampi tuotekehitys tukee Lenion kasvua
Tekoälyn käyttö näkyy Lenion arjessa erityisesti tuotekehityksen nopeutumisena, mikä edistää myös Lenion kasvusuunnitelmia. Panostaja on mukana tukemassa Lenion tekoälykehitystä yhteisessä strategiatyössä ja arjen sparrauksessa.
Saario uskoo, että ohjelmistokehitys tulee muuttumaan lähivuosina perustavanlaatuisesti koko toimialalla.
– Maailma tulee tältä osin muuttumaan pysyvästi. Vuonna 2013 perustelimme asiakkaillemme sitä, että mobiililaitteellakin voi tehdä töitä. Nyt tekoälyn suhteen on samankaltainen tilanne. Vielä ei aivan ymmärretä, mitä kaikkea se voi tehdä.
Lue myös Pelikirja-artikkeli aiheesta: Tekoäly SaaS-tuotteen kilpailuetuna