Koronapandemia on muuttanut maailmaa. Panostajassa on opittu, miten nopeasti rutinoituneita käytäntöjä voidaan muuttaa ja mitä se edellyttää.
Toimitusjohtaja Tapio Tommila, sijoitusjohtaja Miikka Laine sekä talous- ja rahoitusjohtaja Katri Lahtinen pohtivat kukin omasta tarkastelukulmastaan, mitä tänä vuonna on tähän asti opittukaan.
Toimitusjohtaja Tapio Tommila
Kun korona iski keväällä, se kasvatti epävarmuutta poikkeuksellisen suureksi. Näimme kuitenkin, kuinka nopeasti voimme tarpeen vaatiessa tehdä suuriakin muutoksia. Nyt koronatilanne näyttää elävän jälleen, mutta olemme jo oppineet toimimaan sen kanssa paremmin. Tulevaisuus on kuitenkin edelleen melko sankan sumun verhoamaa.
Kevät osoitti, miten sitoutuneita ihmiset poikkeusoloissa olivat ja venyminen oli esimerkillistä. Huoli ei saanut yliotetta tekemisestä missään vaiheessa. Rohkea toiminta synnytti merkittäviä asioita niin lähimmäisten terveyden kuin sijoituskohteidemme taloudellisten toimintaedellytyksien suojaamiseksi. Koko yhteiskunta sopeutui tilanteeseen nopeasti.
Heinäkuun kesälomakausi osoittautui poikkeuksellisen kevään jälkeen merkittäväksi hengähdystauoksi. Kaiken koronauutisvyöryn keskellä oli tärkeää saada elää hetki hieman normaalimpaa elämää ja ladata näin voimia syksyyn.
Panostajan tiimi tapasi ensimmäisen kerran sitten maaliskuun elokuun alussa. Vaikka siirtymä etätöihin sujui keväällä hyvin, oli mahtavaa päästä taas tapaamaan kollegoita kasvotusten. Etätöillä on edelleen merkittävä rooli toiminnassamme, mutta kasvokkain tapahtuvan viestinnän tarvetta se ei mielestäni tule milloinkaan kokonaan poistamaan.
Etätyöskentely on osoittanut mahdollisuutensa ja tehokkuutensa samoin kuin sen, miten rankkaa se voi ajoittain olla. Työhön käytetyn ajan käyttö tehostui, kun kalenteriin tuli väljyyttä esimerkiksi tapaamisiin varattavan matkustusajan vapautumisena. Etäkokoukset olivat hyvin tehokkaita ja fokusoituneita.
Toisaalta tämä johti välillä siihen, ettei kokousten välissä ollut taukoja ja etäkokoustaminen saattoi jatkua koko päivän. Etäkokouksen tehokkuuden takia saattoi jäädä kuulematta joitain arvokkaita kommentteja, jotka olisivat paremmin löytäneet sopivan hetken kasvokkain tapahtuvassa keskustelussa.
Tällaiset asiat on tärkeä tunnistaa ja ottaa ne huomioon, kun omaa etätyötään suunnittelee.
Sijoitusjohtaja Miikka Laine
Kylmäsi, kun maaliskuussa alkoi hahmottua, miten perusteellisesti maailma voi muuttua yhdessä yössä. Tunnelmat olivat tuolloin karmaisevat, kun taloudet yksi toisensa perään sulkeutuivat ja pörssit romahtivat. Kun tulevan arvaaminen, saati ennustaminen, on normaalioloissakin hankalaa tai jopa mahdotonta, koronapandemian iskiessä täysillä minkä tahansa liiketoiminnan suunta oli paksun sumuverhon alla. Yhtäkkiä toimintaa ohjasikin kassan varmistaminen.
Keskityimme kaikissa sijoituskohteissa varmistamaan ensisijaisesti rahoituksen riittävyyttä. Yhtiöstä riippuen siirsimme lainojen lyhennyksiä, nostimme lainalimiittejä tai lainoja varmuudeksi yhtiön tilille, jotta pankki ei muuttaisi päätöksiään limiiteistä. Keskityimme kustannussäästöjen ja myyntisaatavien aktiiviseen valvontaan.
Panostaja-yhtiöt suoriutuivat urakasta poikkeuksellisen hyvin. Normaalioloissa hankalilta tuntuvat toimet olivatkin yhtäkkiä itsestäänselvyyksiä. Vaikka kulusäästöt tuntuvat joskus olevan yritysjohdolle hankala paikka, nyt jokainen johtaja ymmärsi tilanteen vakavuuden ja reagoi nopeasti. Mielestäni kulusäästöt ja nopea reagointi ovat yritysvastuullisuutta konkreettisimmillaan: vaikka ne johtavat usein lyhyellä tähtäimellä ikäviin päätöksiin, on pitkällä tähtäimellä tärkeää turvata yritysten jatkuvuus ja työpaikat.
Sokkiaika opetti paljon ja teki selväksi, miten vähemmällä tulee toimeen. Samalla toiminnan kustannustehokkuus kasvoi. Vähemmällä matkustamisella saa aikaan saman kuin matkustamalla joka kerta fyysiseen tapaamiseen. Ympäristö onkin koronan voittaja: vähentynyt turha turisti-matkailu, vähentynyt business-matkailu sekä etätyöt ja -palaverit paitsi ovat tehokkaita myös keventävät ympäristön kuormitusta.
Jatkossa kriiseihin on helpompaa ja nopeampaa reagoida.
Talous- ja rahoitusjohtaja Katri Lahtinen
Arki muuttui monelta osin koronan myötä pysyvästi. Kevään pandemiavaiheen aikana toteutetut kustannussäästöt jäävät jossain määrin osaksi uutta arkea. Jatkossa erityisesti etätyöt tulevat limittymään yhä useamman arkeen ja niistä tullee osa normaalia työntekoa myös normaalioloissa.
Kun matkustaminen vähenee, tuo se mukanaan kustannussäästöjä ja muuttaa ajankäyttöä. Varsinkin ajankäytön osalta hyötyvät niin organisaatiot kuin työntekijät.
Panostajan sijoituskohteet pystyivät vastaamaan muuttuneeseen tilanteeseen nopeasti. Suuri osa työvoimasta siirtyi heti etätöihin.
Etätöihin siirtymisellä pystyttiin turvaamaan yritysten toiminta ja päätöksenteko myös poikkeusoloissa. Tästä merkittävä kiitos kuuluu yritysten toimiville järjestelmille ja työkaluille, joita on jo aiemmin otettu konsernissa käyttöön.
Lähityötä vaativien valmistavien yksiköidenkään toiminta ei seisahtunut Suomessa, eikä Panostaja-yhtiöissä erilaisten järjestelyjen ansiosta missään vaiheessa toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa.