Panostajan kehitysjohtaja Heikki Tukiainen ja sijoitusjohtaja Niko Skyttä olivat puhumassa tekoälystä SaaS Finlandin aamiaistapahtumassa toukokuussa. Tässä blogissa Tukiainen kertoo tapahtumassa heränneitä ajankohtaisia havaintoja tekoälystä SaaS-alalla.
SaaS-markkinassa on saavutettu tietty tasaantumisen vaihe. Vuoden alun voimakkaan arvostuskorjauksen jälkeen osakekurssit ovat hieman toipuneet, ja keskustelu on siirtynyt yhä enemmän kestävän kilpailuedun ympärille. Kaikki puhuvat jälleen vallihaudoista: asiakaspysyvyydestä, datasta, jakelusta, prosesseihin juurtumisesta ja kyvystä puolustaa omaa asemaa muuttuvassa markkinassa.
Samalla tuntuu, ettei hetkeen ole tullut aivan uutta murtavaa ajattelua. AI:sta puhutaan paljon, mutta keskustelu kiertää usein samoja kysymyksiä: parantaako se tehokkuutta, muuttaako se hinnoittelua, korvaako se työtä, syntyykö sen ympärille uusia kilpailuetuja?
Todellisuus liikkuu kuitenkin hitaammin kuin teknologiapuhe. Asiakkaiden prosessit, organisaatioiden toimintatavat ja ohjelmistoyhtiöiden liiketoimintamallit eivät muutu yhdessä yössä. Juuri siksi AI:n vaikutuksia SaaS-markkinaan on kiinnostavaa tarkastella nyt: olemme jo nähneet ensimmäiset merkit muutoksesta, mutta emme vielä sen lopullista muotoa.
Muutaman hetken yhteisen kokouksemme jälkeen jäin pohtimaan, miten vaikeaa meidän on vielä puhua ohjelmistokehityksen ja SaaS-liiketoiminnan muutoksesta.
AI:sta keskustelu jää helposti kyllä–ei-asetelmaan. Onko tämä merkittävä muutos vai ei? Korvaako AI kehittäjät vai ei? Muuttuuko hinnoittelu vai ei? Todellisuus on kuitenkin kiinnostavampi ja vaikeampi: muutos on jo käynnissä, mutta sen vaikutukset näkyvät eri yrityksissä, asiakkaissa ja markkinoissa hyvin eri tahtiin.
Kävimme Niko Skyttän kanssa puhumassa SaaS Finlandin aamiaistilaisuudessa AI:n vaikutuksesta SaaS-markkinaan. Paikalla oli noin 50 SaaS-yrittäjää, ja keskustelu oli vilkasta. Teema oli selvästi ajankohtainen, mutta samalla kävi ilmi, että yhteinen sanasto ja tapa käsitellä muutosta hakevat vielä muotoaan.
SaaS-maailman peruslogiikka on muuttumassa
Keskustelun taustaksi nostimme esiin kaksi isoa muutosta.
Ensinnäkin SaaS-yhtiöiden arvostukset ovat muuttuneet. Sekä julkisilla että yksityisillä markkinoilla sijoittajat katsovat kasvua, kannattavuutta ja tehokkuutta eri tavalla kuin muutama vuosi sitten. Pelkkä kasvu ei enää riitä samalla tavalla, vaan sen laadulla, kustannustehokkuudella ja skaalautuvuudella on aiempaa suurempi merkitys.
Toiseksi ohjelmistotuotanto on muuttunut. AI-työkalut vaikuttavat jo nyt siihen, miten tuotteita suunnitellaan, koodataan, testataan, dokumentoidaan ja viedään markkinaan. Muutos ei ole valmis, mutta se on tarpeeksi pitkällä, ettei sitä voi enää pitää pelkkänä tulevaisuuden ilmiönä.
Tämä yhdistelmä tekee SaaS-markkinasta erityisen mielenkiintoisen juuri nyt. Samalla kun pääomamarkkina vaatii tehokkaampaa tekemistä, teknologia tarjoaa uusia tapoja rakentaa, myydä ja palvella asiakkaita.
Uudet asiakkaat odottavat AI:ta, nykyiset eivät aina liiku samaan tahtiin
Yksi keskustelun kiinnostavimmista havainnoista liittyi asiakkaisiin.
Uudet asiakkaat saattavat jo olettaa, että AI-ominaisuuksia löytyy tuotteesta. AI ei ole heille välttämättä erillinen lisäominaisuus, vaan osa modernin ohjelmiston perusodotusta. Jos tuote ei hyödynnä AI:ta, se voi näyttää vanhalta, vaikka itse perustoiminnallisuus olisi kunnossa.
Nykyiset asiakkaat taas voivat liikkua hitaammin. He käyttävät ohjelmistoja olemassa olevilla prosesseillaan, ovat tottuneet tiettyihin toimintatapoihin ja saattavat jopa suojata nykyisiä työroolejaan tai rutiinejaan. Automaatio ei näyttäydy kaikille heti mahdollisuutena, vaan joskus myös uhkana.
Tämä luo SaaS-yhtiöille jännitteen: miten kehittää tuotetta niin, että se vastaa uusien asiakkaiden vaatimuksiin, mutta ei irtaudu liian kauas nykyisten asiakkaiden arjesta?
Muutos ei ole vain teknologiaa, vaan toimintatavan muutos
Tilaisuudessa näytimme konkreettisesti, miten nopeasti AI-työkaluilla voidaan rakentaa hyvin rajattuun käyttötarkoitukseen sopiva ratkaisu. Vain noin kymmenellä promptilla syntyi kyselytyökalu, jonka avulla fasilitoimme keskustelua ja yhteisen ymmärryksen muodostamista isosta muutoksesta.
Tämä oli mielestäni hyvä esimerkki siitä, mistä AI-ajassa on kyse.
Kyse ei ollut valmiista SaaS-tuotteesta, vuosien tuotekehityksestä tai suuresta kehitystiimistä. Kyse oli juuri kyseiseen tilanteeseen rakennetusta palvelusta, joka syntyi nopeasti, palveli tarkkaa käyttötarkoitusta ja jonka pystyi tekemään ei-koodari. Se haastaa monia vanhoja oletuksia siitä, mitä ohjelmiston tekeminen maksaa, kuinka kauan se kestää ja kuka sitä voi tehdä.
Samalla tämä ei tarkoita, että kaikki ohjelmistokehitys muuttuisi yksinkertaiseksi. Skaalautuvat, tietoturvalliset ja liiketoimintakriittiset tuotteet vaativat jatkossakin osaamista, arkkitehtuuria, laatua ja vastuullista kehittämistä. Mutta kokeilun, prototypoinnin ja sisäisten työkalujen rakentamisen kynnys on laskenut merkittävästi.
Missä AI-muutoksessa nyt mennään?
Keskustelun ja kyselyn perusteella AI-muutoksessa ollaan vielä selvästi alkuvaiheessa. Kysymyksiä on enemmän kuin valmiita vastauksia. Vastaukset riippuvat paljon yrityksen tilanteesta, asiakaskunnasta, tuotteesta ja markkinasta.
Samalla oli selvää, että SaaS-markkina ei enää kysy, tapahtuuko muutos. Se kysyy, miten muutokseen kannattaa vastata.
Hyvää kokeilua on jo käynnissä. Yritykset testaavat uusia työkaluja, pohtivat hinnoittelumalleja, rakentavat AI-ominaisuuksia tuotteisiinsa ja miettivät, miten oma tuotekehitys muuttuu. Käyttäjäpohjainen hinnoittelu on edelleen monessa yhtiössä vahvoilla, mutta AI-ratkaisut pakottavat katsomaan myös arvopohjaisia ja käyttöön perustuvia malleja uudella tavalla.
Yksi kiinnostava datapiste keskustelusta oli arvio siitä, että tulevaisuuden kehittäjä käyttää vuonna 2028 noin 1 000 euroa kuukaudessa AI-apuihin. Jos tämä toteutuu edes osittain, kyse ei ole pienestä työkalulisästä, vaan merkittävästä muutoksesta ohjelmistokehityksen kustannusrakenteessa ja tuottavuuslogiikassa.
Kehittäjien työ muuttuu, ei katoa
Keskustelussa ei noussut esiin ajatusta siitä, että koodareita oltaisiin laajasti “potkimassa ulos”. Pikemminkin kyse on työn muuttumisesta.
AI voi kasvattaa kehittäjien tuottavuutta, nopeuttaa rutiinityötä, auttaa dokumentoinnissa, parantaa testauksen kattavuutta ja tukea uusien ratkaisujen suunnittelua. Mutta samalla se nostaa osaamisvaatimuksia. Hyvä kehittäjä ei ole jatkossa vain koodin kirjoittaja, vaan yhä enemmän ongelman ymmärtäjä, ratkaisun suunnittelija, laadun varmistaja ja AI-työkalujen taitava käyttäjä.
Mielenkiintoista oli myös se, että keskusteluissa kehittäjiä oltiin monessa tapauksessa ennemmin lisäämässä kuin vähentämässä. AI ei siis välttämättä johda pienempiin tiimeihin, vaan voi mahdollistaa kunnianhimoisemman tekemisen samalla tai hieman kasvavalla tiimillä.
Muutos tarvitsee sisäisiä esimerkkejä
Yksi vahva havainto oli ihmisten koulutuksen ja sisäisten championien merkitys.
AI-muutos ei tapahdu vain ostamalla uusia työkaluja. Se vaatii osaamisen rakentamista, käytännön kokeiluja ja organisaation sisältä tulevia esimerkkejä. Yrityksissä tarvitaan ihmisiä, jotka uskaltavat kokeilla, näyttävät muille konkreettisia hyötyjä ja vievät oppeja arjen tekemiseen.
Monessa organisaatiossa suurin hidaste ei ole teknologia, vaan tapa tehdä työtä. Siksi AI:n käyttöönotto on yhtä paljon johtamisen, kulttuurin ja oppimisen kysymys kuin tekninen kysymys.
Puolen vuoden päästä olemme jo uudessa tilanteessa
SaaS-markkina elää nyt nopeasti. AI-ajan startup-yrittäjille lähtökohta voi olla se, että kaikki mahdollinen automatisoidaan alusta asti. Vakiintuneemmissa yhtiöissä muutos etenee usein vaiheittain: ensin sisäiset työkalut, sitten tuotekehityksen tehostaminen, sen jälkeen asiakasrajapinnan ja tuotteen uudistaminen.
Molemmissa lähestymistavoissa on mahdollisuuksia. Tärkeintä on, ettei jäädä odottamaan täydellistä vastausta.
Olemme AI-muutoksessa vielä alkuvaiheessa, mutta emme enää lähtöviivalla. Tekijät ja osaajat erottuvat juuri tällaisissa murroskohdissa: he kokeilevat, oppivat, muuttavat toimintatapojaan ja rakentavat uutta ennen kuin markkina pakottaa siihen.
Puolen vuoden päästä keskustelu on jo erilaista. Siksi nyt on hyvä hetki kysyä: mitä meidän pitää kokeilla heti, jotta ymmärrämme muutoksen paremmin omassa liiketoiminnassamme?
Kirjoittaja:
Heikki Tukiainen, Panostajan kehitysjohtaja